Sähköiset kivunhoitomenetelmät
Sähköä on käytetty kivunhoitomenetelmänä hyvin pitkään. Kautta historian kivunhoitomenetelmiksi on tarjottu mitä erilaisempia sähköisiä välineitä.
Sähköisistä kivunhoitomenetelmistä parhaiten tunnettu ja laajimmalle levinnyt on transkutaaninen elektroninen hermostimulaatio, eli TENS (myös TNS tai THS). TENS on laajalti käytetty ja myöskin sen vaikuttavuudesta ja vaikutuksista on jo runsaasti tutkimustuloksia. Samaa ei voida sanoa kaikista muista sähköhoitomenetelmistä. Sähköisiä hoitomenetelmiä on runsaasti, mutta nykyisen käsityksen mukaan voidaan olettaa, että niiden vaikutusmekanismi on pitkälti samankaltainen. Tästä syystä käytännön kliinikon onkin hyvä tuntea yksi tai kaksi menetelmää ja opetella niitä hyvin käyttämään.
Sähkökipuhoitojen vaikutusmekanismeja esitetään tällä hetkellä seuraavasti:
Porttikontrolliteoria
Vuonna 1965 kipututkijat Melzack ja Wall julkaisivat ns. porttikontrolliteorian. Teorian mukaan selkäydintasolla hermoimpulssien kulkua säätelevät sekä perifeerisistä hermoista tulevat nousevat impulssit, että keskushermostosta tulevat laskevat impulssit. Teorian mukaan kipuärsykkeitä aivoihin välittävien selkäydinsolujen toiminta estyy, jos soluihin saapuu kipualueelta samanaikaisesti muita sensorisia ärsykkeitä. Kipualueelta tulevien kivuttomien signaalien on ajateltu myös käynnistävän aivojen kivunestomekanismeja. Lisäksi tätä kipuviestin välittymistä voivat moduloida myös muut sentraaliset tekijät, kuten mieliala. TENS-hoitoa, akupunktuuria ja monien muiden fysikaalisten hoitojen tehoa on selitetty hyvin pitkälle juuri tämän teorian pohjalta.
Nykykäsitys porttikontrollista neuroanatomisella tasolla on, että afferenttien (nousevien) ratojen nopeita, paksuja ja myelinoituja sensorisia A-beeta-hermosäikeitä aktivoimalla estetään hitaampia ja ohuempia nosiseptiivisiä A-delta- ja C-hermosäikeitä välittämästä kipuviestiä selkäytimen viejäneuronille. Kipua aistittaessa A-delta-säikeet välittävät ensimmäiset kiputuntemukset ja myöhemmät kiputuntemukset välittyvät C-säikeiden kautta.
Endorfiiniteoriat
1970-luvulla havaittiin, että elimistössä on olemassa omia sisäisiä opioideja (voimakkaita kipua estäviä lääkkeitä). Tutkimusolosuhteissa on havaittu endorfiinipitoisuuden lisääntyvän selkäydinnesteessä ja aivokudoksessa, mm. sähkökipuhoitojen antamisen, runsaan liikuntarasituksen ja saunomisen yhteydessä. Endorfiineilla on selitetty potilaiden mielihyvän tunnetta ja mm. voimakkaassa urheilusuorituksessa esiintyvää kivuttomuutta vammojenkin yhteydessä.
TENS-hoitoa voidaan käytännössä toteuttaa mm. asettelemalla elektrodeja 2-10 kpl:tta esim. iskiaspotilaalla iskiashermon kulkusuunnan mukaisesti tai paikallista kiputilaa potevalla selkäpotilaalla paikallisesti rajaten ja kiertäen kipualuetta. Niin muodoin voidaan myöskin hyödyntää paikallisia akupunktuuripisteitä.
TENS-hoitoa käytetään usein mm. kroonisten kiputilojen hoidossa. Virta on varsin turvallista ja sen käyttöön liittyy vain vähän vasta-aiheita.
TENS-hoitoa on käytetty myöskin menestyksellisesti neuropaattisten kiputilojen, mm. diabeettisen neuropatian hoidossa. Äskettäin julkaistuissa tutkimuksissa diabeettisen neuropatian hoidossa saatiin selkeästi paremmat hoitotulokset TENS-hoidolla kuin lumelaserhoidolla.
Tavallisesti hoito kuitenkin aloitetaan fysioterapeutin antamana hoitolaitoksessa varsin lyhyillä, noin 30-45 min hoitojaksoilla. Hoitoa voidaan toteuttaa 5-10 hoitokerran jaksona, jonka jälkeen arvioidaan hoidon tuloksellisuutta ja jatkohoitomahdollisuuksia. Joissakin tapauksissa voidaan harkita interferenssivirtojen käyttöä ja korkeataajuisen galvaanisen virran käyttöä, mikäli potilaan ihoärtyisyys on erittäin suuri.
Ultraäänihoito
Ultraääni on syvemmälle kudoksiin kohdistuva hoitomuoto. Ultraäänihoidossa kudokseen johdetaan väliaineen (vesi tai geeli) avulla sähköistä, mekaanista värähtelyä nopeassa tahdissa, joka saa aikaan ääniaaltojen muodostumisen. Tämä lisää aineenvaihduntaa ja verenkiertoa kudoksissa sekä nostaa tarvittaessa kudosten lämpötilaa. Ultraääntä voidaan antaa joku jatkuvana tai sykkivänä. Ultraäänihoitoa käytetään lihasten, jänteiden, nivelten ja nivelsiteiden hoidossa esihoitona varsinaiselle hoidolle, kuten liikehoidolle. Ultraäänihoito laukaisee myös lihasjännityksiä ja helpottaa kipua.
lähde: www.therapiafennica.fi